Ensimmäiset viikot Hong Kongissa

Moi!

Tänään on tasan kolme viikkoa siitä kun saavuin Hong Kongiin! Tuntuu, että noiden viikkojen aikana on tapahtunut yhtä paljon, kuin kahdessa kuukaudessa yleensä. Muistankohan edes kaikkea. Ensimmäisiä huomioita tänne saapuessa olivat: jatkuva vilinä kaduilla, erilainen maan ominaishaju, joka on sekoitus savua (ikävä kyllä ilmansaasteita suureksi osaksi), kosteutta ja katukeittiöistä leijuvia omituisia tuoksuja. Värikkäät valot ja valokyltit reunustavat katuja ja koristavat toinen toistaan korkeampia rakennuksia.

Dream House tarjosi oikein hyvän hostelliyön ensimmäiseksi yöksi. Uusi tuttavuus oli sähkölämmitteinen lakana varsinaisen lakanan alla. Täällä taloissa ei yleensä ole lämmitystä ja ikkunat ovat yksinkertaista lasia, joten tuo lakana oli kyllä vallan mainio! Ilmaston viileys ehkä hiukan yllätti mut ja onnekseni kysyin vinkkiä pakkaamiseen ennen lähtöä. Jos lämpötila lähenee 20 astetta, tarkenee hyvin t-paidalla, mutta mittarin laskiessa 15 tai viileämpään, se tuntuu yllättävän kylmältä, sillä sisä- ja ulkolämpö on usein lähes sama. Tuuli viilentää myös ilmaa nopeasti.

Ensimmäiset päivät sisältivät erilaisia käytännön asioita, joita tuli hoitaa: asuntolaan kirjautuminen ja tarpeellisten tavaroiden hankkiminen, kouluun rekisteröityminen ja studentID-kortin hankkiminen, matkakortin hankkiminen ja ilmoittautuminen mm. Fitness training -kurssille, joka tulee käydä voidakseen käyttää asuntolan tai koulun kuntosalia. Mielestäni PolyU:n puolesta nuo sujuivat hyvin, itsellä vain oli haasteita pysyä perässä kaikessa uudessa :D

Alun kaaosta helpotti se, että ranskalainen huonekaverini oli viettänyt täällä jo syksyn, joten häneltä sain paljon vinkkejä arkeen. Lisäksi tapasin heti PolyU:n mulle nimeämän "buddyn", joka on paikallinen opiskelija. Hän tiesi parhaat kaupat petivaatteiden ostamiseen ja vei meidät myös syömään Mong Kokiin, joka on tunnettu etenkin Ladies Market ja Sneakers Street ostospaikoista.

Huone on aika pikkuinen, mutta kaikki tarpeellinen löytyy: sänky, työpöytä, vessa, suihku, jääkaappia ja vaatekaappi.

Helmikuun lopussa vietetään kiinalaista uutta vuotta, johon kuuluvat etenkin punaiset ja kultaiset koristeet. Nyt on vuorossa koiran vuosi, mikä näkyy myös koristeissa, joita meidänkin ikkunalta löytyy kaksin kappalein.

Ensimmäisellä viikolla kävimme ihailemassa näköaloja suositulta vuoren huipulta, Victoria Peakilta. Lauantai-iltana paikka oli tupaten täynnä, mutta on myös muulloinkin varsin suosittu nähtävyys kuulemma. Huipulle pääsee joko bussilla, raitiovaunulla tai kävellen polkuja/teitä pitkin. Valitsimme bussin, sillä se oli kaikista nopein vaihtoehto. Jonot raitiovaunuun ovat välillä 1-2 tunnin mittaisia.

Viktoria Peak. Edustalla Hong Kong Islandin rakennuksia ja meren toisella puolen Tsim Sha Tsui, jossa itse majailen. Kuva: Joona Närhi.

Ensimmäisellä kokonaisella viikolla koulu alkoi täydellä tohinalla. Sain lukujärjestyksen vasta edeltävän viikon perjantaina joten en sen kummemmin ehtinyt perehtyä siihen etukäteen. Opiskelutahti vaikuttaa nopeammalta kuin Suomessa ja asioita käydään myös yksityiskohtaisemmin ja teoriapainotteisemmin. Opettajat ovat aiheilleen omistautuneita ja pitkän kokemuksen ansiosta tietävät paljon! Matka koululle kestää kävellen 10-15 minuuttia. Vaikka ihmisiä ja autoja vilistää välillä kuin muurahaisia, on kävellen liikkuminen suhteellisen helppoa lukuisten jalankulkusiltojen ja tunneleiden ansioista.

Vapaahetket olivat täynnä ohjelmaa tällä viikolla. Maanantaina osallistuin Survival Cantonese/Cross-cultural Amazing Race -tapahtumaan. Opettelimme aluksi muutaman sanan kantoninkiinaa ja sitten lähdimme joukkueittain kaupungille, tarkoituksenamme maistaa paikallisia ruokia, jotka itse tilaamme kiinaksi. Ehdoton herkku oli egg waffle ja sen lisäksi testasimme myös kalapullia, lihakeittoa, joka sisälsi myös jotakin sisäelimiin viittaavaa sekä soijavanukasta. Kiinan kielestä mieleen tarttui kiitos joka lausutaan jotakuinkin m goi.

Paikallisia ruokakojuja. Kuvat: Isaac Ageus

Perjantaina osallistuin FinnChamin järjestämiin raitiovaunupippaloihin. Kolmen tunnin raitiovaunukiertoajelulla Hong Kong Islandilla tapasin täällä asuvia suomalaisia (niin vakituisesti asuvia, kuin muita vaihto-oppilaitakin) ja samalla näki uusia seutuja.

Ratikoita kulkee pelkästään Hong Kong Islandin puolella. Ne ovat kaksikerroksisia ja vain yhden vaunun mittaisia.

FinnCham - Finnish Chamber of Commerce in Hong Kong connects Finnish companies, and companies with close ties to Finland, through business networking, knowledge sharing and market visibility.

Viikonloppuna matkasimme Cheung Chau -saarelle katsomaan Cheung Po Tsai -luolaa ja elämää saarella. Astuessamme pois lautalta törmäsimme heti harvinaiseen näkyyn täällä, nimittäin polkupyöriin. Mantereella olen nähnyt niitä tähän mennessä ehkä kolme, mutta saarella oli useampia pyöräkauppoja ja mahdollisuus vuokrata niitä. Mukanamme ollut paikallinen kertoi, että läheskään kaikki eivät Hong Kongissa edes osaa pyöräillä, eikä kaupungissa oikeastaan ole tilaakaan pyörille. Pyöräilyä varten on omia puistojaan ja matkat taittuvat yleensä kävellen tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Saaren asukkaat saavat elantonsa pääosin varmaankin kalastuksesta ja turistien vierailuista. Näkymät olivat varsin erilaiset kaupunkiin verrattuna; talot olivat pääosin vain kaksi tai kolmikerroksisia, luontoa oli näkyvissä enemmän ja elämän rytmi vaikutti rauhallisemmalta. Ai niin, ja saarella tajusin yhden hauskan tavan, joka paikallisilla on, nimittäin he ottavat nokosia oikeastaan missä vain väsy sattuu tulla: kahvilassa, puiston penkillä, koulussa tai julkisissa kulkuvälineissä. Itse luolasta ei tullut yhtään kuvaa, keskityttiin vain seikkailuun. Mutta kyseessä oli arviolta n. 30 m pitkä luola, johon kertomusten mukaan merirosvo Cheung Po Tsai on kätkenyt aikoinaan ryöstösaaliitaan.

Saarella ilmeisesti rakennettiin tällaisia veneitä, joita sitten käytetään soutukilpailuissa.

Kalojen kuivatusta auringossa. Yhtäkään lintua ei näkynyt nokkimassa, kumma kyllä!

Perunasta valmistettu herkku, johon sai lisätä oman maun mukaan mausteita mm. chiliä, currya tai suklaata. Vastaavia saa myös kuulemma Saksastakin! 

Vesi tuntui omaan käteen jo uimalämpöiseltä, mutta sain kummeksuvia katseita sanoessani tämän ääneen :D
Kaikki kuvat saarelta: Johann Höfer

Toinen viikko koulussa sisälti monta ylä- ja alamäkeä. Ensimmäisellä viikolla tunnit olivat olleet huomattavasti helpommin seurattavia, sillä sisällöt olivat pääasiassa vain aiheisiin orientoitumista. Nyt tuntui siltä, että opiskelusta ei meinannut tulla mitään ja opettajien puheet menivät ihan ohi korvien. Turhautti monesti. Muutenkin fiilikset vaihtelivat laidasta laitaan, sillä kahden viikon lomafiilis alkoi haihtua ja alkoi kaipaamaan arkista rytmiä elämään. Huomasin myös väsyväni helpommin ja englannin kielen käyttö alkoi takellella, joten vietin mielelläni aikaa muiden suomalaisten kanssa. Jonkinlainen kulttuurishokki on tainnut iskeä päälle. Kowloon Walled City Park, muutaman metropysäkin päässä, oli varsin nätti ja rauhallinen puisto, jonne matkasin joku ilta itsekseni hengailemaan ja nollaamaan ajatuksia.

Nyt olen viettänyt pari päivää kotona syötyäni jotakin sopimatonta, joka laittoi vatsan sekaisin. Mutta koska tekee pitkästä aikaa mieli pitsaa, voin sanoa olevani terve :D